Täällä sitä taas ollaan. Koko yö valvottu viimeinen kitutunti lähtee ihan kohta. Ulkona alkaa jo päivä pikkuhiljaa valkenemaan ja täällä meidän työpaikalla rauha maassa ja siksi hoitajallakin ihan hyvä mieli. Ja koska töissä ei ole sopivaa ilmeisesti nukkua niin tapan aikaa nyt sitten kirjoittelemalla tänne kun viime kerrastakin näyttää olevan niin paljon aikaa että tästä kirjoituksesta voi tulla melko massiivinen, kannattaa varautua.

Nyt kun elämä jatkuu taas yksin on aika vähän miettiä, että miten tässä tahtoisi oikein edetä. Noh, olen katsellut paljon asuntoja nyt. Pitäis kai varata aikaa pankkiin, että tietäis paljon mun olis mahdollista haalia roposia elämäni suurinta ostosta varten. Kuitenkin olen melko ronkeli tulevan asuntoni sijainnin suhteen ja se tietää taas sitä että siitä tulee lisää menoerää. Olen myös pohdiskellut, että haluanko itse tehdä/ teetättää jotain remonttia. En oikein tiedä vielä, mutta toisaalta olen myös saanut pienimuotoisen sisustusinnostuksen joka iskee aina välillä. Nyt oon kuitenkin päättäny et nykyiseen luukkuun en osta mitään uutta vaikka kuinka tekisi mieli. Luulen että asunnossa, jonka ostan olisi paras olla putkiremontti jo tehtynä koska oon ymmärtäny ettei asunnossa voi asua putkiremontin aikana eikös siellä ole vedet poikki sillon?

Oon jutellu myös äidin kanssa, että tahdon mummin vanhoja huonekaluja itselleni, eli senkin takia pakko löytää se uusi kämppä kun ei tuohon mun nykyiseen koloon mahdu enää yhtään huonekalua lisää. Varsinkin kun onnistuin jo saamaan kotikaupungistani kotiinkuljetuksella mummin vanhan kapioarkun. Se on niin suloinen kuin suoraan jostai nukkekodista! Kyllä noinkin pieni asia saa tälläisen riemuidiootin piristymään. 

Mutta voisi olla, että kun asunto on ostettu ja laitettu kivasti niin olisi mun hetki aloittaa ne hedelmöityshoidot.. koska vauvahaaveistani en ole luopunut enkä luopumassa! Oon muutenkin ollu viime aikoina ihan mahdoton hormonihiiri ja vauvajuttuja pyörii mielessä ihan luvattoman paljon. Se taitaa olla todellakin se kuuluisa biologinen kello mikä mulla tikittelee, jumalauta! Kaikki kaverit on vähän epäluuloisia et miten mä nyt jonkun vauvan yksinään voin haluta... no haluanpahan vaan. 

Eilinen päivä oli vapaa ja mentiin Iinan kanssa ikeaan. Mukavasti meni monta tuntia vaan arvostellessa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia huonekaluja testaillen sohvia, nojatuoleja ja sänkyjä. Tutkien lastenosaston kaikkia ihmeellisiä ideoita ja tehden löytöjä. Loppujen lopuksi ei kuitenkaan ostettu kun muutamat hassut astiat, mutta ulos tullessa oltii molemmat tosi tyytyväisinä, että olipas hyvä reissu. 

lllalla keksittiin sitten vielä tehdä mysliä, koska aikaisemmin päivällä siitä oli puhetta että kunnollinen mysli on niin hemmetin kallista. No nyt voin yhtä kokemusta rikkaampana sanoa, että eipä se kotitekoinenkaan mysli ole missään tapauksessa halpaa! Meillä menikin sitten sen myslin valmistuksessa yhteensä melkein 5 tuntia, mukaan lukien kaupassa käynnin. Mutta kyllä mun kämppä tuoksui ihanalta sen operaation jälkeen, vähän kanelille, sokerille ja omenalle. Iltapalaksi tehtii sitten turkkilaisesta jogurtista myslistä ja mustikoista ihana herkku. Ja siis vaikka hintaa tuolle satsille tulikin n. 10 euroa litralta niin kyllä se oli taivaallisen hyvää.

Resepti löytyi valion nettisivuilta, mutta voin laittaa sen tähänkin vielä jos joku innostuu kokeilemaan. Eli tästä reseptistä tulisi 20 annosta, mutta me tehtiin kaksinkertainen määrä koska jaettiin se sitten puoliksi ja ajateltiin, että kun kerta nyt nähdään tämä vaiva niin tehdään sitten kerralla kunnolla.

Perus myslipohjaan tuli 5dl kaurahiutaleita ja 5dl pikakaurahiutaleita sekä 5dl riisimuroja ne sekoiteltii ensin keskenään. Sitten joukkoon lisättiin 2 tl kanelia ja 1tl merisuolaa. Erilliseen kulhoon sotkettiin makeuttamatonta omenasosetta sellainen 1,5 dl sekä 1dl juoksevaa hunajaa, 1,5dl ruokosokeria 2 ruokalusikallista rypsiöljyä ja 2 teelusikallista vaniljauutetta. Nää kaikki sekoitettiin sitten lopulta keskenään. Massa mitä saatiin aikaiseksi laitettiin ohueksi hipuksi leivinpaperin päälle, onnistui paremmin vedellä kostutetuin käsin. Sitten sitä paisteltiin uunissa 150 asteessa 20 minuuttia. Meillä siitä kaksinkertaisesta massasta tuli 3 pellillistä eli ei tosiaan kannata laittaa kauhean paksua kerrosta yhdelle pellilliselle. 20 minuutin jälkeen mysliä sekoiteltiin ja joukkoon lisättiin manteleita ja kurpitsan siemeniä ja sitten taas paisteltiin puoli tuntia. Sitten kun koko massa oli paistettu valmiiksi lisättiin joukkoon noin 2 dl kuivattuja karpaloita 2 dl rusinoita epämääräinen määrä kookospaloja sekä kuivattua papajaa. Ja vitsi että oli herkkua ja sitä on nyt mul kotona moneksi illaksi!