Vappu sujui täällä rauhallisesti. Lupasin ottaa siskoni tytön hoitoon ja siinä sitten meni kolme päivää vaan toisiamme ihmetellen ja tuijotellen. Pikku neiti oli kyllä niin hurmaava ja löysin itsestäni ihan uusia puolia. Uskomatonta miten nopeasti toiseen kiintyy. Illat meni hiukan nahistellessa koska pienen mielestä nukkumaan ei kannata mennä suosiolla. Kuitenkin minähän se voitin sen tahtojen taiston loppujen lopuksi kuitenkin.

Viikonlopun olinkin sitten mökillä ja alku viikko on kärsitty ikävästä flunssasta. Tänään olo on ollut jo parempi onneksi yhtään kotipäivää en kestäisi lisää!

No mutta miten nämä kotipäivät olen saanut kulumaan. Ystäväni on pitkään suostutellut mua lataamaan puhelimeen Tinder sovelluksen. Kai se on olevinaan joku deittisovellus. Latasin sen nyt sitten. Ensimäinen päivä meni ihan viihtyisästi sovellusta ihmetellessä. Yks tyyppi alkoikin sitten kirjotella mulle vähän pilke silmäkulmassa kai. Väsymyksen viedessä voiton sain vielä virtuaalisen *pusun* ja hyvän yön toivotuksen.

Facebookissakin on jo perustettu sivu Tinderin huonoimmille iskuyrityksille ja oon jo heti saanut kokea sitten niistä oman osani myös. Tänään joku arjen sankari kirjoitti että olen voittanut kukkotappelussa 5000e minne lähdetään. 

Yksi kaveri on myös kirjoitellut melko tiiviisti. Haluaisi kai kovasti nähdä, mutta itse en kyllä liikaa laskisi luottoa ehkä tuleville treffeille. Jos sais edes hyvää seksiä pitkästä aikaa niin olisin ihan tyytyväinen. Alustavasti sovittiin tulevalle lauantaille kahvit. 

Tinder on kyllä mielestäni ihmeellinen sovellus ja kuinka hirveän paljon siellä on ihmisiä. Siinä siis näytettän ihmisten kuvia ja niistä joko tykätään tai ei tykkätä. Lisäksi siinä näkee jos on yhteisiä tykkäyksen kohteita tai kavereita Facebookissa. Mikäli tämä tyyppi, jonka kuvasta tykkään on myös tykänny sun kuvasta niin teistä tulee Tinder-pari ja voi alkaa chattailla.

Ihan hyvää ajanvietettä mutta kun huomaat hylänneesi jo 20 henkilöä gategoriaan rumat niin on aika katsoa peiliin. Onko se oma naama niin ihmeellisen ihana että on oikeutettu tuomitsemaan muita vain naaman perusteella. Maailma on julma paikka. Kuka keksii jotain tälläistä kuten Tinder. Tää mun ystävä joka nyt sai mut suostuteltua tähän Tinderin ihmeelliseen maailmaan on kehunut miten viihdyttävä se on. Hän ei ole sieltä seuraa löytänyt ainakaan vielä. Katsotaan miten mun käy. Itsellänihän vakaana aikomuksena on edelleenkin viettää villi sinkkukesä.

Tämähän ei ole ensi kosketukseni nettideittailuun. Oon harrastanu sitä aikaisemminkin varsinkin silloin kun muutin Helsinkiin. Sinä syksynä kävin paljonkin treffeillä. Ehkä noin 15 henkilön kanssa ja deittailu on kyllä kieltämättä ihan hyvää ajanvietettä. Ei liian vakavaa ja epämieluisista treffikumppaneista pääsee helposti eroon. Lisäksi jos juttu ei kulje niin tyypille voi antaa pakit jo ennen treffejäkin niin säästyypä aikaa eikä tarvitse lähdetä treffeille tyypin kanssa josta tietää jo ennen näkemistäkin että kemiat ei kohtaa.

Ja koska mulla on aikaisemmin sinänsä ihan hyviä kokemuksia niin suhtaudun positiivisesti tähänkin, mutta joudun toteamaan että ihmisen pinnallisuudella ei taida olla enää mitään rajaa, kirjoitan minä itse nimimerkillä itse täydellisyys.